Kun matkustaa bussissa, joka on puolillaan tavaroita ja ihmisia siina valissa. Osa istuu tuoleilla kaytavapaikoilla ja takapenkki on kasattu tayteen, samoin kaytavat. Vieressa istuu perhe, kolme samalla penkilla. Takana istuvat turistitytot ovat ehka vahan ahdistuneita moisesta kyydista. Sanovat, etta meilla on positiivinen asenne kun rauhoittelemme heita sanomalla, etta kylla nama kuskit osaavat asiansa. Bussi ajaa korottelee pienia vuoristoteita. Valilla kun avaa silmat huomaa miten kirkkaasti ja lahella tahdet nakyy. Kukaan ei kylla veda vertoja sille miten Jumala suunnittelee maisemia!
Perille paastya kello on puoli viisi. Hiljainen bussiasema, ei sisatiloja ja hullun kylma. Paivan valjetessa kaupunki on pullollaan turisteja, joku osa kaipaa takaisin pienille teille. Onneksi Luang Prabangin jalkeen ollaan suunniteltu pienempaa kylaa. Kohta taas pyorailemaan (:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti